Sosiologipäivät, nuo vuoden kohokohta alaa opiskeleville, vietettiin maaliskuun alussa Helsingin yliopistolla. Helsingissä kokoonnuttiin myös WOPin kokouksen merkeissä, ja paikalle löytyi yllättävänkin monta ja yllättävän elinvoimaista edustajaa ympäri Suomen. Edellisillan Kuppala-bileet oli havaittavissa, mutta rohkeasti ja reippaasti saatiin asiat käsiteltyä. Kokouksessa käsiteltiin ilmoitusasioita ja Westermarck-seuran kuulumisia, Päivien kulkua, Sosiologi-lehteä, tiedottamista ja ekskursiota. Näistä voi lukea tarkemmin pöytäkirjasta. Erityistä intoa sai aikaan varsinkin ekskursiomatka Ruotsiin, joka on selvittelyn alla. Ilmoille heitettiin myös joukkoryntäystä Ilosaarirockiin, ja näin joensuulaisena en voi muuta kuin suositella kyseistä tapahtumaa. Kerrankin täälläkin tapahtuu jopa jotain, tulkaa katsomaan ja kokemaan!
Kokouksen lopputulemana allekirjoittaneelle napsahti tämän kirjoitusnakin lisäksi valokuvausnakki, ja muun muassa WOPin instagramista (@wopinsta) voi käydä fiilistelemässä kuvia Päiviltä. Kokouksessa jaettiin myös myyntivuorot baaritiskin taakse illan etkoille Nypoleniin.
Kiinnostavien yleisluentojen ja työryhmien jälkeen oli aika hengähtää hetki ennen illan etkoja Nypolenilla. Nypolenin pippaloita oli kauhisteltu jo hieman etukäteen – tuleeko paikalle 100 vai 300 henkilöä. Loppujenlopuksi tilaa, juomaa ja ruokaa riitti jokaiselle. Iltaa piristi Speksiryhmä, ja saatiinpa melkein koko porukka bailaamaan livemusiikinkin tahtiin. Itsehän tosin olin ensin tiskin takana, ja sen jälkeen kameran kanssa ahdistelemassa juhlakansaa, mutta ainakin kuvista päätellen kenelläkään ei ollut kovin pahaa ahdistusta ilmassa. Näiden kemujen jälkeen osa porukasta valui takaisin omiin koloihinsa, ja osa päätyi Pörssitalolle proffien ja muiden tärkeiden ihmisten sekaan. Ainakin joillain taisi olla Peto irti..
Perjantaina edellisillan meiningit oli havaittavissa, mutta työryhmistä, paneelikeskustelusta ja päätöspuheista taidettiin selvitä kunnialla. Työryhmät avasivat ainakin itselleni taas sen kultaisen polun ja ymmärryksen siitä, miksi olen tämän alan valinnut – sosiologia on monipuolista ja uskomattoman kiinnostavaa. Vaikka työllisyystilanne huolestuttaa varmasti muitakin kuin minua, vajosin Päivillä siihen onnellisuuskuplaan, jossa tälläkin pääaineella on järkeä ja merkitystä. Ihmisten pitäisi saada tehdä sitä, mikä heitä kiinnostaa ja kiehtoo. Rikollisuuden, kontrollin ja väkivallan tutkimuksen työryhmä sai minut rakastumaan sosiologiaan ja varsinkin kriminologiaan yhä syvemmälle. Juuri tämä on sitä, mitä minä haluan tehdä! Hetkittäin kadonnut opiskelumotivaatio löytyi taas, ja tällä aallonharjalla mennään vielä pitkälle. Ainakin vappuun asti jaksaa taas painaa.
Kaiken kaikkiaan Päivät olivat noin sata kertaa mukavammat kuin osasin edes odottaa. Haluan omasta puolestani kiittää vitaminoituja kofeiini- ja tauriinipitoisia energiajuomia (ED), jotka potkivat minuun vauhtia tahdin hidastuessa, sekä torstaiaamun croissantteja. Kaikkien puolesta voin varmasti kiittää myös aivan mahtavaa puheenjohtajaamme ja hänen taustajoukkojaan, jotka hoitivat muun muassa upeat illanvietot. Järjestelyistä siis täysi kymppi! Keskustelut puheenjohtajan kanssa taisivat tulla myös uniini, sillä näin lauantainvastaisena yönä painajaista, jossa jouduin järjestelemään Sosiologipäivä. Aamulla herätessäni huokaisin helpotuksesta, että Päivät eivät ole ihan heti tulossa Joensuuhun, vaan ensi vuonna sivistetään itseämme Jyväskylässä.
Iso kiitos kaikille, ensi vuotta odotetaan jo innolla!
Renja Tolvanen
Joensuun kampuksen varaedustaja
Ahdistuksen välttämiseksi tässä paras kuva, jonka kehtaa julkisesti jakaa. 🙂
Westermarck-seuran opiskelijat WOP 