Ekskursiokertomuksia

Sociologer på äventyr i Sverige 21.-25.10.2015

 

Åbo Akademis sociologförening Anomi planerade i våras att ordna en exkursion för sociologer och sociologintresserade. Mycket planering och hårt arbete resulterade i att 11 personer träffades i färjterminalen i Åbo en onsdagkväll i oktober för att ta båten över till Stockholm. I gruppen fanns tre universitet representerade förutom ÅA; Soc&Kom, Turun Yliopisto och Helsingfors Universitet.

Efter att ha anlänt till Stockholm och lämnat bagaget på vandrarhemmet där vi skulle bo tog vi tåget till Uppsala för att göra vårt första studiebesök; till sociologiska institutionen vid Uppsala universitet. Före det hann vi ändå med att turista lite i Uppsala och lära känna varandra bättre.

På Uppsala universitet blev vi väl mottagna av bl.a. professor Ilkka Mäkinen som berättade om forskningen som bedrivs på universitetet, samt generella klokheter om sociologins ställning i samhället. Som tur var kvällen ledig, eftersom många var trötta efter en intensiv dag och gärna vilade eller spelade kort på kvällen.

När den obligatoriska skönhetssömnen var soven och alla mer eller mindre vakna var det dags för fredagens första studiebesök. Denna gång styrde vi stegen mot RFSUs huvudkontor i Stockholm, där vi blev mottagna av representanter som berättade om RFSUs historia och vad de jobbar med idag. RFSU jobbar bland annat med sexualupplysning både lokalt och internationellt samt lobbar för att abort ska bli lagligt runtom i världen. Ett mycket intressant studiebesök som väckte många tankar om hur långt i utvecklingen av preventivmedel Norden verkligen kommit. Skillnader mellan Finland och Sverige diskuterades också, och på RFSU menade man att Finland statistiskt sett är bättre på kondomanvändning än i Sverige – hurra!

Efter en gemensam lunch var det dags för dagens andra och sista studiebesök. Denna gång stod tankesmedjan Arenagruppen i tur. Här presenterades tankesmedjans verksamhet. Arena publicerar bl.a. Arena Idé, en tidning med grävande journalistik om samhälleliga fenomen. Arena har en stadig plats på marknaden, till och med SVT uppmärksammar ibland de avslöjanden Arena Idé kommer med. Utöver tidningen diskuterade vi även aktuella frågor, så som flyktingsituationen, det då färska skolmordet i Trollhättan och hur Arena förhåller sig till att vara partipolitiskt obunden men ändå invandringspositiv.

Efter en dag fullspäckad med nya lärdomar och intressanta diskussioner var det dags för middag som hela gruppen tillagade åt njöt av tillsammans. Senare på kvällen gick de som ville och vågade ut för att upptäcka Stockholms nattliv – med intressanta upplevelser som resultat…

Lördagen, som också var den sista dagen, fick var och en göra vad den ville. Några kollade in Fotografiska muséets utbud, någon annan shoppade och en tredje tog en lång promenad i den vackra huvudstaden. På kvällen steg vi igen ombord på färjan, åt middag i buffén, dansade och hade kul tills de sista somnade vid femtiden på morgonen.

Dagarna i Stockholm och Uppsala var intensiva, givande och otroligt roliga. Jag vill passa på att tacka alla som deltog i resan och gjorde den till den oförglömliga upplevelse det faktiskt var!

 

Emma Silén

Sekreterare, Anomi

 

Westermarck-seuran opiskelijajaoksen Baltian matka 24.-27.9.2009

Opiskelijajaoksen perinteinen syysmatka suuntasi tänä vuonna Tarttoon ja Riikaan. Reissu alkoi koleana syysaamuna Helsingin Länsiterminaalista, josta lähdimme laivalla Tallinnaan. Reissuun lähti loppujen lopuksi vain yhdeksän sosiologian opiskelijaa syysekskursion hyvästä maineesta huolimatta. Mainostusta tehtiin riittävästi, matka oli todella halpa ja Viro ja Latvia ovat kiinnostavia kohteita. Matkan ajankohta oli toisaalta lukuvuoden alussa, joten se saattoi verottaa osallistujia. Opiskelijoita oli Åbo Akademista, Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Joensuusta. Mukana oli niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita kuin gradun tekijöitäkin. Pienen matkaseurueen ansiosta ryhmä oli tiivis ja aikataulut voitiin toteuttaa joustavasti.

Tallinnaan päästyämme tarkoitus oli ottaa bussi Tarttoon, mutta taksin hintaa bussiasemalle kysyessä kuski teki houkuttelevan tarjouksen Tarttoon asti. Mahduimme siis tilataksiin, joka ei juuri ollut bussia kalliimpi ja se vei meidät nopeammin perille aina majapaikan oveen eteen asti. Hostelli oli viihtyisä Tarton yliopiston ylläpitämä asuntola, jossa asui myös opiskelijoita. Ensimmäisen illan otimme rennosti Tarton pientä mutta sympaattista kaupunkia kierrellessä. Kaupungilla oli ilmeisesti jokin lukion kastajais-tapahtuma, sillä kaduilla vilisi erilaisia tehtäviä suorittamassa pinkkeihin, keltaisiin ja vihreisiin asuihin pukeutuneita teinejä. He juoksivat ja huusivat, kierivät maassa tai muodostivat erilaisia ihmiskuvioita. Illan hämärtyessä törmäsimme suomalaiseen tuttuun opiskelijaan, joka johdatti meidät mukavaan illanistujaispaikkaan. Tartossa torstai on Suomen perjantai, sillä opiskelijoilla ei ole luentoja perjantaisin. Odotimme siis menoa ja meininkiä, mutta olimme liian aikaisin liikenteessä. Juhliminen alkaa Tartossa vasta puolenyön aikaan, mutta olimme koko päivän matkustamisen jälkeen niin väsyneitä, että emme jääneet todistamaan sitä.

Seuraavaksi aamuksi olimme varanneet Tarton yliopiston järjestämän kierroksen päärakennuksessa ja yliopiston taidemuseossa. Oppaamme puhui sujuvaa suomea ja kertoi mielenkiintoisesta Tarton yliopiston historiasta. Viron kirjava historia on jättänyt jälkensä yliopistoon myös fyysisesti, mutta nykyisin rakennus on kunnostettu ja se on upeassa kunnossa. Rakennus itse on suurin piirtein samanikäinen kuin Helsingin yliopiston päärakennus eli noin 200 vuotta vanha. Yliopisto on perustettu vuonna 1632, jopa ennen Turun yliopistoa eli nykyistä Helsingin yliopistoa. Tuolloin opiskelijoina oli lähinnä saksalaisia ja ruotsalaisia. Opetuskielenä toimi latina, sitten 1800-luvulla saksa, jonka jälkeen venäjästä tuli yliopiston virallinen kieli. Nykyään opetus on viroksi.
Myös suomalaisilla on ollut merkittävä rooli Tarton identiteetin luomisessa, esimerkiksi Urho Kekkonen on tärkeällä yliopiston vierailullaan vuonna 1964 nostattanut henkeä puhuessaan sujuvalla virolla tuolloin vaietuista asioista. Tällöin myös vahvistettiin Suomen ja Viron suhteita.

Tartosta lähdimme Riikaan Pärnun kautta. Matkojen järjestäminen vasta perillä tuotti pieniä haasteita, koska bussit olivat usein täynnä. Olimme sopineet tapaamisen Helsingin yliopiston sosiologian alumnin Maija Fastin kanssa Riikaan, joten meillä oli tiukka aikataulu, jonka puitteissa piti saada yhdeksän hengen porukka Latviaan. Tämä kuitenkin onnistui pienellä tuurilla ja pitkähkön bussimatkan jälkeen saavuimme hotellille. Maija Fast työskentelee Reval-hotelliketjussa henkilöstöpäällikkönä, ja siksi yövyimmekin Reval Hotel Latvijassa. Pääsimme myös tutustumaan hotellin henkilökunnan johdatuksella hotellin eritasoisiin huoneisiin. Tämän jälkeen kokoonnuimme Fastin kanssa hänen työhuoneelleen, jossa pienten tarjoilujen kera keskustelimme sosiologien mahdollisuuksista työmarkkinoilla ja Latvian nykytilanteesta. Fast kertoi meille vaativasta työstään, sosiologin urastaan ja siitä mitä hyötyä sosiologiasta on ollut hänelle työelämässä. Hän muistutti meitä siitä, että sosiologian opiskelijoilla on laajat tulevaisuuden mahdollisuudet työmarkkinoilla mitä erilaisemmissa työtehtävissä. Tilaisuus oli oikein onnistunut ja mielenkiintoinen, sillä sosiologian opiskelijoita tuntuu usein askarruttavan tuleva työelämä, eikä Helsinkiä lukuun ottamatta työelämätutustumisia juurikaan järjestetä ainejärjestöissä.

Lauantaina tutustuimme Riikaan paremmin. Kävimme ostamassa bussiliput valmiiksi paluumatkaa varten ja aamupäivä pyhitettiin kiertelyyn ja shoppailuun. Kiersimme omissa porukoissamme, sillä kaikki halusivat tehdä hieman eri asioita. Tapasimme iltapäivällä Museum of Occupation edessä. Museo kertoo Latvian miehityskauden tapahtumista 1940-1991, johon kuuluu ensimmäinen neuvostomiehitys (1940-1941), kansallissosialistisen Saksan miehitys (1941-1945) ja toinen neuvostomiehitys (1945-1991). Vuonna 1991 syntyi itsenäinen Latvia. Maalla on ollut värikäs historia, jonka jäljet ovat nähtävissä edelleen. Museo oli mielenkiintoinen katsaus Latvian historiaan ja siitä kerrottiin kuvien, esineiden ja kertomusten avulla. Kun katsoi Euroopan karttoja viime vuosisadalta ja maitten rajojen muuttumista, ei voinut olla ajattelematta, että Suomenkin historia olisi voinut olla toisenlainen. Osaa matkaporukasta olikin hyvin vaikea saada jatkamaan matkaa eteenpäin museon antimien ääreltä. Ilta jatkui hyvän ruuan merkeissä Fastin suosittelemassa ravintolassa. Sunnuntaina olikin sitten vuorossa pitkä paluumatka vähillä yöunilla Suomeen.

Kiitos Westermarck-seuralle matkan tuesta, jota ilman matka ei olisi toteutunut ja Maija Fastille, jonka panostus oli mahtava! Kiitos myös mukavalle matkaseurueelle, oli hienoa tutustua opiskelijakollegoihin ympäri Suomen. Toivottavasti kaupunkien välinen yhteistyö jatkuu entistä mielekäämpänä!

Susanne Nylund
Westermarck-seuran opiskelijajaoksen puheenjohtaja 2009

Advertisement