Tapahtui eräänä hetkenä junassa matkalla Tampereelle.

Mielikuva koskesta kaupungin sydämessä palautti muistikuvia siitä, että lupauduin sanailemaan jotakin blogipäivityksen tapaista. En tiedä, mistä tai missä kohtaa Kuopion keskustassa assosiaatiot Tampereesta ja blogipäivityksestä ovat toisiinsa kietoutuneet.
Sanotaanko aluksi, kiitos ja anteeksi. Kuopio oli kaunista ja torin monttu jotakin hämmentävää. Kiitos kaunis kuopiolaisille sosiologikuomille, Maljalle erityiskiitos tiloista. Anteeksi, että olen hajamielinen ja unohdin päivityksen.
Uskalikkona minun on puolustauduttava sillä, että neuronini eivät ole tottuneet savolaiseen biletykseen. Eivät kyllä ole, uskokaa, se ken tahtoo.

Luulen toipuneeni vasta tällä viikolla saunomisesta ja nestehukasta. Väitän näin vakaasti, sillä vasta nyt olen pystynyt jonkinasteiseiseen tulokselliseen toimintaan: tälläkin hetkellä toteutan lähes weberiläisyyttä lähenevää velvollisuudentuntoisuutta öiseen aikaan! Kyllä, kerjään säälipisteitä. Ilmaisuni sai vahvoja savolaisvaikutteita (veluvaikutteita), niistä en ole vielä toipunut. En ehkä toivu koskaan. Paitsi ehkä Tahkolla. XXX.

Huolimatta siitä ja jopa sen vuoksi: tervetuloa Turkuun kokoustamaan. Turun yliopisto ja Åbo Akademi toivottavat kaikki sydämellisesti tervetulleeksi vuoden 2011 viimeiseen kokoukseen.

Rakkautta Turkkusest,
Leea

Kohtaa kaltaisesi Sosiologipäivillä!

Seuraavat sosiologipäivät järjestetään Tampereella 24.–25.3. teemalla yllätysten sosiologia. Tässä on mitä parhain tilaisuus saada tietoa sosiologian uusimmista tuulista ja tutustua opiskelijoihin muista kaupungeista! Tietoa ohjelmasta, ilmoittautumisista ynnä muusta löytyy Sosiologipäivien nettisivuilta: http://westermarck.org/sosiologipaivat/ Virallisen ohjelman lisäksi W-seuran opiskelijat järjestävät perjantai-iltana opiskelijoille yhteisen illanvieton.

Ehtiikö sosiologia mukaan? Markkinat, verkostot, terrori, sosiaalinen media, joustavat työryhmät – vanhat tutut rakenteet horjuvat ja muuntuvat vauhdilla. Elääkö sosiologia vielä kultakautensa kansallisissa muistoissa, vai kurottautuuko se tosissaan yllätysten maailmaan? Miten rakenteet, toiminta ja kulttuurit paikantuvat, kun niin moni asia mutkistuu venähtäneissä ja herkkäliikkeisissä verkostoissa? Ja mikä pysyy, jos kaikki elää sekä hetkessä että monessa paikassa? Tarvitseeko sosiologia yllättäviä, perinteestä poikkeavia yhteistyökumppaneita ja lähestymistapoja uusvanhassa tilanteessa?

Vuoden 2011 sosiologipäivien teemana on yllätysten sosiologia. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Häkkinen 2004, 1534) mukaan ”hämmästymistä, odottamatonta kimppuun käymistä yms. merkitsevä yllättää on ikivanhaan –> ylä-vartaloon perustuva johdos, jonka välitön kantasana on verbi –> yltää. Alun perin yllättäminen on merkinnyt saavuttamista, tavoittamista tai päälle käymistä”. Yllättääkö sosiologia jymypaukuillaan, vai tuleeko se itse yllätetyksi? Mikä tässä maailmassa sosiologeja vielä kummastuttaa?

Sosiologi pahanhajuisena ilmakuplana

Taannoisessa seminaarissa muuan opiskelija kysyi emeritusprofessori Antti Eskolalta, mitä nykypäivän sosiologin/sosiaalipsykologin kannattaisi tutkia? Vanha herrasmies silmäili opiskelijoita hetken ja kuin syvimmästä itsestään toivoi opiskelijoiden näkevän ”ajan hengen” ja sieltä hengestä löytämään aikamme tärkeät kysymykset.

Kysymysten esittäminen ja ilmiöiden näkyväksi tekeminen onkin jo itsessään sosiologisen tutkimuksen ja ajattelun suuri saavutus. Tähän tehtävään sosiologi kouluttautuu harjaannuttamalla tietämystään menneistä ilmiöistä ja niiden kautta syntyneistä teorioista. Samalla hän opettelee taitoja tullakseen tarkkanäköisemmäksi etsien selityksiä vastaamaan kysymykseen miksi? Sosiologi käyttää filosofiaa päästäkseen syvemmälle, mutta ei halveksu pintaa. Syvänteiden kartoittamisen jälkeen sosiologi nousee rohkeasti kohti pintaa laajentuen tietoisuuden meressä kuin ilmakupla konsanaan. Pinnalle noustessaan puhkaiseen kalvon ja tuo syvältä joskus pahankin hajuisia ilmoja. Tästä ei aina pinnalla tykätä!

Eräs aikamme merkittävä ilmiö on tuloerojen kasvu. Elinkeinoelämän edustajat peräänkuuluttavat tuloerojen luovan yrittämistä ja kannustavan tuottavampaan toimeliaisuuteen. Niin tai näin. Kuten yhteiskuntatieteissä usein käy, ilmiöstä voidaan esitellä sen jokin yksittäinen näkökulma ja siihen lähtökohtaan perustuen antaa ohjeita päättäjille sekä ihmeteltävää kansalle. Ongelma syntyy, kun ihmettely loppuu. Jos kukaan ei ole kertomassa kasvavien tuloerojen toisesta puolesta, kuten köyhyydestä, rikollisuudesta ja itse onnellisuuden suhteellisuudesta, ei ihmettelyä synny. Tilalle tulee yksimielisyys, tasainen pinta, jossa vaihtoehtoja ei nähdä. Tämän pinnan rikkominen on sosiologin tehtävä!

Kirjoittaja: Heikki Laurikainen

*Westermarck-seuran opiskelijajaos goes East!*

Mikä?
Kansallisen sosiologien tiedeseuran opiskelijajäsenet järjestävät jo
perinteeksi muodostuneen ekskursion ja SINUT on kutsuttu mukaan! Jos
haluat uusia tuttavia ja nähdä vieraita maita, niin tämä on sinulle. Tänä
vuonna matka suuntautuu kultturihistoriallisesti merkittävään Pietariin.

Mitä maksaa?
Hintaa reissulle kertyy vaatimattomat 220e, johon kaikki Westermarck-seuran jäsenet
saavat vielä rahallisen tuen eli vähintään 20e alennusta.

Milloin lähdetään?
Bussi lähtee Jyväskylästä 20.10. aikaisin aamulla, josta se kurvaa
Helsingin kautta kohti Venäjää. Jyväskylä toimii Itä-Suomen yliopiston,
Tampereen ja tietysti Jyväskylän koontipaikkana.
Helsingistä poimitaan pääkaupunkiseutulaiset, Porin yksikön opiskelijat ja
Turkulaiset. Ongelmallinen on Rovaniemen reitti: nopein lie juna Ouluun ja
bussilla siitä eteenpäin Jyväskylään. Paluu 24.10 illalla.

Mitä saan osallistumismaksullani?
-Mainiota seuraa!
-Bussikuljetuksen Jyväskylästä tai Helsingistä Pietariin ja takaisin
-Ryhmäviisumin
-Majoittumisen laadukkaassa hotellissa Pietarin keskustassa
-Matkanjärjestäjän palvelut

Kaikkien osallistuvien paikkakuntien yhteinen ilmoittautuminen alkaa
perjantaina 24.9. klo 08.00 ja päättyy torstaina 30.9. klo 12.00. Reissu
tehdään siis vain yhdellä linja-autolla, joten paikkoja on rajoitetusti!
Paikkakuntakohtaisia kiintiöitä ei ole. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu
sähköpostitse lähettämällä seuraavat tiedot osoitteeseen
(janne.e.kumpulainen@gmail.com) :
1. Nimi
2. Opiskelupaikkakunta
3. Passinnumero
4. Kotiosoite
5. Puhelinnumero
6. Oletko Westermarck-seuran jäsen?
7. Nousetko linja-autoon Jyväskylästä vai Helsingistä?

Tarvittavat maksutiedot ilmoitetaan ilmoittautuneille erikseen. Viimeinen
ilmoittautumispäivä on samalla viimeinen maksupäivä.

Lisätietoja voi udella:
Janne Kumpulainen
+35840-8252648
janne.e.kumpulainen@jyu.fi

Vol 2. – Sosiologian ja vallan suhteesta

Niin, sosiologian suhde yhteiskuntaan ja valtaan. Merkittävämmät oppi-isämme Marx, Weber ja Durkheim olivat kaikki omalla yhteiskuntateoreetikkoja. He halusivat kokonaisvaltaisesti ymmärtää ympärillään näkyvää yhteiskuntaa, sitä mistä se tulee ja minne se on menossa. Millainen nykypäivänä on suomalaisen sosiologian rooli yhteiskunnasta ja sen tilasta käytävässä keskustelussa?

Vuoden 2003 sosiologipäivillä aiheena oli sosiologian valta. 2000-luvun vaihdetta on kuvattu suomalaisen sosiologian murrostilaksi tai kriisiksi. 1990-lukua hallitsi konstruktionismi, jossa yhteiskunta ja sen ongelmat näyttäytyvät kielen kautta luotuja instituutioina. Monet totesivat, että todellisten ongelmakohtien tutkimuksen sijaan keskityttiin siihen kuinka näitä kohteita kielellisesti käsitellään. Raija Julkunen sanoi vuonna 2003 sosiologipäivien yleisesitelmässään osuvasti suomalaisen sosiologian tunnuspiirteen olevan valtaa välttelevä tiede. Niin kutsutun “yksityisen” tutkimus on vallannut alaa, kuka haluaisi ottaa vastuun sanoa jotain julkisesta?

Ovatko muut yhteiskuntatieteelliset tieteenalat vieneet sosiologialta sen tehtävän keskittyä kokonaisvaltaisiin yhteiskuntaa koskettaviin kysymyksiin? Eikö sosiologian panosta yhteiskunta-analyysiin tarvita kun muun muassa yhteiskuntapolitiikka, kansantaloustiede, journalistiikka ovat yhteiskunnallisen neuvonantajan asemassa? Sosiologian vahvuutena on kuitenkin sen kyky puhutella suurta yleisöä. Pystymme luomaan humaania, yksilöstä ja hänen tarpeistaan lähtevää tutkimusta. Voimme toimia yhteiskunnallisen vuoropuhelun välittäjänä ja herättäjinä tuottamalla kriittistä tutkimustietoa kansallisissa ja kansainvälisissä hermopisteissä olevista alueista.

Ovatko sosiologit ottaneet tuota paikkaansa jonka Julkunen kehoittaa meitä puheessaan ottamaan? Sosiologia tänä päivänä on pluralistinen tiede ja tutkimusta tehdään elämän ja yhteiskunnan jokaiselta saralta. Silti sosiologit loistavat poissaolollaan yhteiskunnallisen keskustelun ytimestä. Nyt jos koskaan tarvittaisiin suomalaista, sosiologista ja kriittistä tutkimusta yhteiskunnan tilasta.

Julkusen hienoa lausetta vielä lainaten: “miten voisi ajatella vastavirtaan ja silti ajatella eteenpäin, tehdä maailmasta kotoista ja pitää yllä toivoa?”

Lähde: Julkunen, Raija (2003) Sosiologia – valtaa välttelevä tiede? Sosiologipäivien yleisesitelmät. Julkaistu Sosiologia-lehdessä numerossa 2/2003.

Kirjoittanut: Kristiina Laipio